Jälleen mitalikahvittelua!

Jos tämä jatkuu, niin huomenna saadaan juoda piirinmestaruusmitalikahvit... No täytyy kisata ensin.

Mutta tänään oltiin Saanan lentopallojoukkueen kanssa palloilemassa Maskussa tuulessa ja auringonpaisteessa (kasvoja kuumottaa mukavasti). Turnaus pelattiin ulkona ja kaikenkaikkiaan tytöt pelasivat viisi peliä. 3 voittoa ja 2 tappiota, toinen tappio harmittavan niukasti välieräpelissä ja tytöt siis joutuivat tästä pronssipeliin. Pronssipelin voittivat sitten hyvällä erolla ja toinen mitali heille tällä kaudella. Tällä kertaa olin tyttöjen valmentajana, joten minäkin sain mitalin. Onpa hienoa! On erilaista olla mukana valmentajana kuin äitinä. Sanoinkin Saanalle, että olen sitten valmentaja en äiti... ja hienosti meni. Ihania tyttöjä valmentaa, ajoittain todella haastavaa.

No huomenna jatkuu kisat, mulla siis Welmun kanssa eka tokokoe ja Saanalla yleisurheilukisat. Kerrankin vierekkäisillä kentillä. Torstaina oltiin Lentsun viimeistelytreeneissä ja ne menivät suht hyvin. Seuraamista remmissä ja ilman.. ja mitäpä muutakaan tästä tuli treenattavaa kuin ohjaajan liikkuminen. Koira irtoaa, kun pelkää että lyön sitä heiluvilla käsillä... fiksu koira! Sitten liikkeestä maahan, luoksetulo ja liikkestä seisominen hetipalkalla. Eka hyvin, luoksetulossa lähti yhtäkkiä muualle, jouduin korjaamaan, seisominen hyvä. Paikallaanmakuu vielä ja se muuten ok, mutta Welmu haukkui.. toivottavasti se oli Maya, jolle haukkui... ettei ottais kaikista koirista häiriötä, jotka eivät ole samaan aikaan paikallaanmakuussa.. Hyvät treenit hyvä mieli.

Perjantaina oltiin sitten Ruskon kentällä reenaas juuri näitä. Seuraamista... ohjaaja oli nyt parempi ja sitämyötä myös koira.. ja sitten paikaallaanmakuuta yksin, kun toiset treenas ja sitten yhdessä muiden kanssa.. neljä EVL:n koiraa... Welmu oli arvokkaassa seurassa bortsujen joukossa.. Tää meni nyt hyvin. Ei haukkumista vaikka meidän tytöt pelas jalkapalloa vieressä. Sitten otin myös sitä luoksetuloa ja nyt hyvin. Aluksi tuli vähän vinoon, mutta oon ihan tyytyväinen.

Treenien jälkeen mentiin vielä Tsaukkilaan aksaamaan. Saana otti Taikan kanssa radanpätkää ja pääsivät myös Olavin valvovan silmän alle tekemään aika haastavaa rataa. Hyvin otti neuvot vastaan persjätöistä.. kuulema parempi kuin minä.. ja harjoitustunneissa eroa noin 100 000... mahtaako ees riittää. Vähänkö masentaa.. ;-) Welmu harkkas myös Saanan kanssa niin avokeppejä kuin lyhyitä hyppypätkiäkin. Hienosti lukee vartaloa. Putki on tosi ihana este ja irtoaa sinne oikein hyvin. Hieno treenipäivä kaikilta.