Niinpä niin. Saanan pitkä urakka viime syksystä eiliseen palkittiin hienosti mitalilla. Elikkä lentopallokauden aluemestaruussarja saatiin päätökseen ja tuloksena hieno kolmas sija. Lähellä oli jopa finaalipaikka, mutta tytöt hävisivät juuri sen ratkaisevan ottelun, mistä voittaja meni finaaliin. Mutta toisaalta oli hieno juttu päättää turnaus voittoon. Tytöille ansaittu mitali. He ovat kehittyneet aivan huimasti viime syksystä, kun aloittivat. Onnea Loimun E-tyttöjen joukkueelle!! Tästä on taas hyvä jatkaa.
Muutakin juhlimisen aihetta on menneellä viikolla ollut. Meidän vanharouva Nata täytti 6.4 kunnioitettavat 15 vuotta. Nata voi hyvin. Mitään sairauksia ei ole, joskin rasvapatteja on ympäri koiraa ja yksi iso nisäkasvain. Sitä ei edes lähdetä enää poistamaan. Lenkkeillä jaksaa vielä, askel on ikäisekseen tosi kepeä. Näkö ja kuulo ovat heikot, mutta hajuaisti toimii. Natahan on ensimmäinen oma koirani, ylioppilaslahjarahoilla ostettu. Ja siihenhän eräs ystäväni totesi... onko siitäkin jo 15 vuotta... Niin se aika kuluu.
Kevät tulee kovaa vauhtia ja Welmun kanssa päästään taas tai vihdoin Lentsun tokokurssille. Alkaa ensi torstaina. Saa nähdä, miten kotona opittuja taitoja voidaan tehdä ulkona.. ja Kupittaalla ja häiriössä. Mutta tulta päin... muu ei auta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti