Aksaa..

Niin olin treenamassa eilen Åsan kanssa... Aivan mahtavaa. Kyllä sitä pitikin jo käydä. Ensin kisataan ja sitten vasta treenataan. Åsa kyhäs ihan mukavan radanpätkän ja Taika oli oikein hyvä. Mulla vaikeuksia liikkumisessa, kun en palelemiseltani voinut vaihtaa treenikenkiä jalkaan vaan menin sitten oikein kunnon jalkineissa... tekosyy tämäkin. Hih! Taikan puomi ja keinu olivat hitaita, joten sitten treenattiin näitä erikseen. Kissanruokataktiikka on Taikalle oikein passeli. (Eli palkka alustalle n. 5 metrin päähän ja luvalla sinne, keinulla saa heti, kun keinu on alhaalla) Ihan kuin koira ei ois ikinä saanut ruokaa... ainakaan niiiiiiinnnnnn hyvää! Testattiin samaa myös Zimbbaan ja kyllä se maistui myös hänelle!

Kokeilin mennä myös Åsan pyynnöstä  pienen punaisen eli Siscan kanssa ja kivasti se tuli. Pitää vaan muistaa ohjata, se kun ei vielä hae noita esteitä ihan itsenäisesti. Niin ja pääs Welmukin halliin ja otinkin sitten putkea ja kujakeppejä. Se oli ihan mahoton putkeen. En ois arvannut pitkän tauon jälkeen sen ampuvan sinne kuin joka päivä menis. Mutkaputki ja koira otti kylkimyyryä loppuputkessa, kun oli niin kova kiire.. Vauhdikas poitsu... Harkattiin sitä myös esteen (rima maassa) kautta ja lähtee kyllä loistavasti putkeen ja paremmin se irtoo sinne kuin Taika! Mentiin myös kujakepit pienehköllä kujalla muutamaan kertaan. Hyvin tulee, ei vain palkkaudu eteenpäin lelulla hallilla kuten tekee kotona. Kotona saan hyvin lelulla palkattua. Hallilla ottaa sen verran häiriötä muista.

Lopuksi Welmu sai luvan harkata lyhyen paikallaanmakuun ja kunnon häiriössä. Pysyi kyllä, mutta aika levottoman oloinen. Hyvä alku kumminkin!

"pieni punainen" Sisca ja Saana

Aamupäivällä oltiin pikkasten kanssa vapaapäivän kunniaksi jälleen Papulassa... Papuilemassa. Tytöt kävelivät alkuun kaks päällä ja itse ratsastelin myös ilman satulaa. Hepo oli tosi hieno ja pehmeä.. meni kieli keskellä suuta tai kieli ulkona ja se on Papulla usein ihan hyvä merkki... Tehtiin vaan kevyesti hommia. Aivan kummallista oli Welmun käytös maneesissa. Se on ollut aikaisemmin mukana maneesissa vain niin, että Saana on ratsastanut ja itse olen pitänyt huolta, että koira pysyy tietyssä paikassa. Nyt siis ekaa kertaa mukana, niin että itse ratsastin. Ja mitä tekee Welmu. Menee suorinta tietä omalle paikalle, istuu tai makaa siellä koko ajan, kun ratsastan ja vasta vapaa-käskyllä tulee pois. Olin suorastaan "järkyttynyt" positiivisella tavalla. Taikaa sen sijaan sain muutaman kerran komentaa takaisin... kyllä se tietää, mutta se ei aina halua tietää! :-)

Okei, Welmulle pikkuiset miinukset siitä, että tällä hetkellä se tekee ajoittain sitä ettei anna tallilla tai kotona kiinni, kun tarttis autoon mennä. Ensin maanittelen ja sitten meinaa pinna palaa... kunnes lähden karkuun ja tämä on nyt ollut Welmulle sitten se paras. Ja tallilla en oo ottanut kyytiin vaan on saanut auton perässä tulla muutaman sata metriä. Johan on poika ollut nöyrää sen jälkeen. Katsotaan kuinka usein vielä viittii tehdä noin. Niin ja toinen iso miinus siitä, että on karannut kotipihalta. Mennyt aidan yli (meidän aita paikoin vain 40 cm korkea, lähinnä villisten henkinen aita) ja lähtenyt lipettiin. Tullut kyllä kotiin.. mutta se on nyt työn alla. Ja en aio aitaa korottaa.

Tällaista taas tällä kertaa..