Vihdoin minullakin alkoi loma, perjantaina oli jo viimeinen päivä ja kyllä sitä lomaa jo kaipasikin. Vaikka toisaalta tuntui hassulta, kun vasta tammikuussa on aloittanut työt, niin nyt jo oli loman tarpeessa ;-). Viikonloppuna kisattiin maajoukkuepaikasta ja tälläkin kertaa se jäi vain haaveeksi. Nyt tie katkesi jo lauantaina, kun ei päästy pisteille. No huonoa tuuriakin oli matkassa, koska ekalta radalta tuli aika helposti kieltovirhe jo este nro 3. Olin ohjauksessa hieman myöhässä ja jouduin työntämään Taikan esteelle 3 ja Taika tekee sen pyörähdyksen kautta (siksi en näitä juurikaan tee tai koskaan..) ja siitä saatiin vitonen. Aika olisi riittänyt ihan hyvään sijoitukseenkin. Positiivista oli Taikan keinu, se teki sen täydellisesti. Kovalla vauhdilla ylös, odotus ja alas. Ei ole ikinä tehnyt niin edes treeneissä... eli treeni tuottanut tulosta.
Toinen rata oli hyppäri ja olisi ollut meille tosi kiva... jos edes oltaisiin päästy alkua pidemmälle. Taikan vauhti on nyt oikein hyvä, mutta mutta... minä en ole vielä tottunut sen vauhtiin ja jään odottamaan sitä sillä seurauksella... että otti hypyn nro 2 uudestaan. Oli todella lamaantunut tämän jälkeen. Hyvä että pääsin pois radalta ;-) . Olin valmis kävelemään Timbuktuun asti, niin pal harmitti.. mutta onneksi matka Tsaun hallille on tarpeeksi pitkä... joten ehdin toipua järkytyksestä ja palasin koiran jäähdyttelyn jälkeen katsomaan meditkin loppuun. Sunnuntaina motivaatio oli kasvanut jo hirmuisesti ja katselin kisoja katsomosta. Hienoa suorituksia ja hyvät maajoukkueet. Omasta treeniryhmästä maxien joukkueeseen pääsi Heidi ja Rico, ihan mahottoman hieno suoritus!!
Jo toistamiseen oli aivan ihanaa, kun kisat järjestettiin naapurihallilla. Itse ei tarvitse murehtia matkoista tai yöpymisistä ja saa vielä majoittua ne päivät omalla hallilla rauhassa. (niin ja ei tarvitse niitä kisoja järjestää :-) ) Kova homma järjestää, saa nähdä missä ovat ensi vuonna nuo karsinnat.
Kotipuolessa laiskottaa niin, ettei meinaa pystyssä pysyä. Saana sen sijaan on kummitätinsä Satun ja Adrianin kanssa mökillä Padasjoella yhdessä heidän tuttavaperheen kanssa. Kivaa on kuulema ollut ja tänään ilmeisesti matkaavat vielä Särkänniemeen. Mikäs sen mukavampaa, mökkeilyä ja uimista ja ilmat ovat mitä ovat, siis kuumaa!!!!! Kotona pikkuskidit leikkivät, uivat, leikkivät, uivat ja jossain välissä nukkuvatkin. Sitä normaalia lomailevan perheen arkea.
Koiria on kotona nyt kaikki neljä. Rikikin tulee juttuun jo oikein hyvin Welmun kanssa, ei enää mitään ongelmia. Welmu kyllä osaa mielistelyn taidon. Treenattu ollaan, viime keskiviikkona saatiin opetusta sivulle tuloon ja seuraamiseen ja sitä ollaan treenattu päivittäin. On jo aika hienoa... paikallaan makuu on myös jo hyvä. Malttaa olla paikalla jo pitkäänkin. Tässä tokoalkeiden opetuksesta innostuneena, olen alkanut opettaa Taikallekin tokoliikkeitä. Josko menis kokeeseenkin... koirahan täyttää vasta kahdeksan... Rikikin pääsi muistelemaan tokoliikkeitä ja kyllä se nauttii. Nata-vanhus sen sijaan nukkuu päivät.. vasta illalla aloittaa oman shown... se alkaa steppaamaan etujaloilla -vaihtaa painoa jalalta toiselle- ja parhaimpina hetkinä se laulaakin... Nata kuulema äidin mukaan haluaa lenkille tai näkkileivän... useimmin se on se näkkileipä, minkä se haluaa... Ja voi jatkaa tätä tanssimista pitkäänkin. Äidillä ei kestä kauan kunnes heltyy, meillä sen sijaan ei ymmäretä koiran kieltä... ja näkkileipääkän ei ole, joten raukka on joutunut tyytymään ihan vain taputuksiin :-)
Hoh hoijaa... täytyy nyt jaksaa lomailla kolme viikkoa. Töihin menen, kun Saana menee kouluun ja tytöt samalla hoitoon. Ihanaa tää lomailu...
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti